Voiko kynttilän polttaminen olla jotenkin epäekologista? Voi, eli jos omaa ekologisuuttaan haluaa lisätä, seuraavana kohteena voisi olla kynttilät. Kynttilöiden ympäristöystävällisyydestä on alettu puhua entistä enemmän ja uusia vaihtoehtoja on tullut markkinoille kysynnän myötä. Mitä eroa on esimerkiksi soijavahalla verrattuna tavanomaisiin parafiini- tai steariinikynttilöihin? Luodon maahantuoma latvialainen Munio Candela käyttää kynttilöissään soijavahaa, mutta miksi?

Ensin lyhyesti edellä mainituiden raaka-aineiden syntyperästä. Parafiini on sivutuote öljyn jalostamisesta, joka tarkoittaa, että se ei ole uusiutuvaa. Vaikka se syntyykin sivutuotteena, eikä öljyä vain parafiinin takia jalosteta, on se kestävän kehityksen kannalta huono ratkaisu. Steariinia voidaan puolestaan saada eläinperäisesti tai sitten kasviperäisesti palmuöljystä, jolloin molemmat ovat uusiutuvia. Eläinperäinen steariini saadaan teuraseläinten rasvasta, jolloin sen uusiutuminen on myös tietynlainen moraalinen kysymys. Steariinin eläinperäisyys rajoittaa esimerkiksi vegaaneja. Myös mehiläisvahasta voidaan tehdä kynttilöitä, mutta se on kallista. Lisäksi koska mehiläiset tuottavat sitä itse, ei sen määrään voi ihminen vaikuttaa. Myöskään tämä vaihtoehto ei sovi vegaaneille.

Soijavahan valmistaminen

Soijavahaa saadaan yllättäen soijapavuista. Sadonkorjuun jälkeen pavut pestään, kuoritaan ja rouhitaan hiutaleiksi. Öljy saadaan linkoamalla ja hydraamalla hiutaleet. Vedytysprosessissa rasvahapot saadaan erotettua tyydyttyneisiin ja tyydyttymättömiin rasvahappoihin. Kyseisessä prosessissa muutetaan öljyn sulamispistettä, jolloin siitä tulee kiinteää huoneenlämmössä. Soijapapujen ylijäämä hyödynnetään yleensä eläimenrehuksi. Näin saadaan koko soijapapu käytettyä mahdollisimman hyvin ja vältetään turhaa jätettä.

Vaikka eri kynttilöissä on omat hyötynsä, ovat haitat joskus liian suuret. Ympäristölle kannattavimmat vaihtoehdot olisivat tietenkin uusiutuvat, sekä mahdollisimman hyötykäyttöiset vaihtoehdot. Myös kynttilöitä poltettaessa vapautuu myrkkyjä sekä hiilidioksidia. Jos hiilidioksidin määrä on suurempi kuin mitä siihen on sitoutunut, päästetään sisäilmaan tai ulkoilmaan ylimääräistä hiilidioksidia. Mehiläisvahassa ja soijavahassa vapautuu vain se määrä, joka niihin on sitoutunut. Tämä tarkoittaa, että ne ovat hiilivapaita, koska ylimääräistä hiilidioksidia ei tuoteta. Luonnollisista raaka-aineita ei myöskään haihdu myrkkyä. Oli kynttilän raaka-aine mikä tahansa, hyvän ja laadukkaan kynttilän tunnistaa, että se palaa tasaisesti ja savuttamatta, sekä sen voi polttaa loppuun asti.

Soijavahan neljä etua

Soijavahakynttilät ovat siitä hyviä, että ne sopivat lähes kaikille. Ne ovat luonnollisia sekä uusiutuvia, jolloin luontoa ei vain tuhota raaka-aineen takia. Lisäksi soijan viljelyn vastuullisuus on koko ajan parempaa, jolloin sen käyttäminenkin on kannattava vaihtoehto. Soijavahassa on monia hyötyjä, joita muilla kynttiläraaka-aineilla ei ole.

Ensimmäisenä se palaa puhtaammin. Soijavaha on myrkytöntä, eikä sisällä allergeeneja, jotka voisivat ärsyttää hengittämistä. Se palaa täten puhtaammin kuin esimerkiksi parafiinikynttilä, joka voi päästää karsinogeenejä, kuten tolueenia ja bentseeniä ilmaan. Esimerkiksi erityisesti astmaatikoille soijavahakynttilä on parempi vaihtoehto, koska sisäilmaan ei tule haitallisia kemikaaleja.

Soijavahakynttilät palavat hitaammin, jolloin siitä voi nauttia monia kertoja. Soijavaha palaa kylmemmin, jolloin se ei sulata vahaa niin nopeasti ja kynttilä palaa pidemmän aikaa. Kynttilöitä ei siis tarvitse ostaa koko ajan uusia. Kun ostaa hyvän ja laadukkaan soijavahakynttilän, siitä on iloksi pidemmän aikaa. Kynttilöistä pitäisi muutenkin nauttia enemmän niitä polttaessa. Kynttilän valon ääressä tulisi rentoutua ja keskittyä sen rauhoittavaan ominaisuuteen. Kynttilä palaa on oltava läsnä.

Kuten on jo aiemmin mainittu, soijavaha on uusiutuva luonnonvara. Soijavaha saadaan soijapavuista, jotka ovat uusiutuvia maatalouden luonnonvarjoa. Tämä tarkoittaa, että luonnonvarjoa ei käytetä loppuun, vaan soijavahaa voidaan viljellä uutta. Näin kynttilänpolttaminen on ekologisempaa, kun raaka-ainetta ei lopullisesti kadoteta. Muistutuksena kuitenkin, että vaikka jokin on uusiutuvaa, sitä ei tarvitse liika käyttää. Polttaessasi kynttilää, kunnioita sitä ja tee siitä aina erityinen hetki.

Bonuksena soijavahassa on tietenkin se, että se on luonnossa hajoava. Koska se on luonnollista, soijavaha on pestävissä saippualla ja vedellä. Ei siis haittaa, vaikka kynttilä valuttaisi pöytäliinalle – rätti käteen ja pyyhkimään, niin on taas puhdasta. Soijavahakynttilää polttaessa olisi kuitenkin hyvä pitää sitä alustalla, sillä soijavahakynttilä valuttaa palaessaan. Näin vältytään turha peseminen.

Munio Candela käyttää kynttilöissään GMO-vapaata soijavahaa  

Munio Candela on valinnut käyttävänsä kynttilöissään soijavahaa sen monien hyötyjen vuoksi. Koska soijapapujen ekologisuudesta eteenkin Etelä-Amerikassa on keskusteltu, Munio Candela valmistaa kynttilänsä 100% luonnollisesta ja geenimanipuloimattomasta soijavahasta maksimoidakseen ekologisuuden. Kynttilöiden sydänlanka on myös lyijytön ja tehty 100 % puuvillasta. Lisäksi Munio Candelan kynttilät eivät ole vain tavallisia kynttilöitä, niissä on myös ainesosia, joilla on terapeuttisia vaikutuksia. Kynttilöiden kaunis ulkoasu on myös kokemus erikseen. Kaikki kynttilät ovat käsintehtyjä Latviassa, jolloin jokainen kynttilä on omanlaisensa.

Naturella-sarjan kynttilöissä on käytetty koristelussa kauniita luonnon kasveja kuten kehäkukkaa ja katajaa. Poltettaessa soijavahakynttilää kauniit koristelut eivät sula, sillä kynttilä on valmistettu kauniin ulkoreunan sisälle. Näin luonnonkasveista voi nauttia kynttilän loppuun saakka, eikä kynttilästä tule epämuodostunutta kasaa. Sarjasta on mahdollista saada tuoksuttomia sekä tuoksullisia kynttilöitä, jolloin myös herkemmät on otettu huomioon.

 

Lähteet:

https://muniocandela.eu/pages/ingredients

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/12/03/kynttilan-laatu-selviaa-vain-polttamalla-tai-nenalla

http://koti.ts.fi/sisusta/hyva-kynttila-savuta-eika-liekki-lepata/

https://wwf.fi/mediabank/1030.pdf

http://vegaaniliitto.fi/www/fi/tietoa/miksi-veganismi/elainten-olot

http://www.earthhour.fi/maailman-helpoin-ohje-nain-teet-itse-ilmastoystavalliset-mehilaisvahakynttilat/